19.12.2016

Ihanaa maanantaista aamua Nallenkololaiset!

Toiseksi viimeinen esikoulupäivä tänä vuonna on alkamassa. Huh, miten on joulukuu rientänytkään.

Toivottavasti teidän viikonloppunne sujui yhtä hyvin kuin minun. Tapahtumarikas kerrassaan se olikin.

Launtaina kävimme kiertelemässä tätä Oripäätä Artturin ja hänen perheensä kanssa. Ilma oli mitä hienoin ja

puut oivat ihan valkoisia. olitko samaa mieltä Elmeri? Ulkoilitko sinä viikonloppuna? Olet niin kova leikkimään ja touhuamaan, että mietin, ehditkös

ollenkaan ulos. Olen seurannut sinua täällä Nallenkolossa

hymyilevänä, koska sinä osaat kertoilla niin hauskoja juttuja ja keksiä erinomaisia leikkejä. Olet iloinen poika, jolla on hymy suupielessä lähes aina. Ja jos joskus pahoitatkin mielesi niin olet oppinut, ettei kannata

kovin kauna murjottaa, koska silloin jää paitsi monesta mukavasta jutusta. Olen huomannut, että sinulla on paljon kavereita. Olet hienosti oppinut viittamaan ja siten saamaan vastausvuoron. Kynätehtävissäkin olet

kehittynyt valtavasti eikä sinua enää harmita, vaikka välillä hiljaisilla hetkillä joskus väritetäänkin. Sinulla on aina mukana hauskoja pehmoja ja ne taitavatkin olla sinulle erittäin tärkeitä. Erityisesti ilahdutit minua silloin, kun ajattelit, että minulla on liian pimeää täällä vintissä ja toit niitä kynttilöitä sinne rappuun Eevin

kanssa. Kiitos Elmeri!

Kävelimme Artturin perheen kanssa siellä Essin ja Ronin kodin läheisyydessä. Kerroin Artturille, että täällä nallenkolossa Essi kuuntelee aina tarkasti ja on kaikille ystävällinen. Hänellä on paljon kavereita ja hänen

Pet shop leikkinsä vasta hauskoja ja mielenkiintoisia ovat. Essi on oppinut myös jo kirjaimia ja on kiinnostunut kaikista Nallenkolon touhuista. Askarteluissa Essi on ollut erityisen hyvä, hän tekee kaiken niin

huolellisesti ja tarkasti. Essi on veljensä tavoin myös hyvä pyöräilijä ja tuntuu pitävän kaikenlaisesta

liikkumisesta. Adalmiina kuunteli todella tarkasti, mitä kerroin ja voi hyvin olla että hän tulee sinne Essin kotipihalle katselemaan Essin leikkejä.

Viikonloppuna kun täällä talossa kiertelimme, kiinnitin ensimmäistä kertaa huomiota sellaisiin pieniin vihkoihin sellaisessa mustassa laatikossa yhden hyllystön päällä. Ne olivat siinä värityskuvien vieressä.

Katsoimme niitä ja huomasimme, miten hienoja juttuja olette niihin vihkoihinne piirtäneetkään. Etenkin Joonatanin vihko kiinnitti huomiomme. Hämmästyimme siitä, miten voi 5-vuotias olla niin taitava

kirjoittamaan! Upeita kirjaimia ja värikkäästi tehtyjä. Kaiken maailman sanoja ja nimiä osaa Joonatan jo kirjoittaa ja tietenkin tunnistaa kirjaimia. Lisäksi kerroin Artturille, että Joonatan on opettanut esimerkiksi

Roopea kirjoittamaan. Näiden taitojen lisäksi kerroin, että Joonatan on ollut todella hyvä kaveri kaikille ja osaa ottaa aivan kaikki huomioon. Hän huomaa, jos joku on yksin ja menee ystävällisesti pyytämään

kaveriksi itselleen. Hän on kohtelias, hyväntuulinen ja todella reipas. Jatkathan samaan malliin joulun jälkeenkin? Ja viehän pikkuveljellesi terveisiä!

Jahas, jostain tulee piparkakun

tuoksua. Lähdenkin etsimään mistä se tulee. Josko olisi mahdollista saada

pipari tai toinenkin. Joulupiparit kun ovat sitten niin hyviä. Palaillaan taas!

 

Terveisin ystävänne Taavetti-tonttu